Micro Life

5G verkko alkaa nyt olla arkipäivän todellisuutta Suomessa. Kattavuusalueella asuu syksyllä 2020 jo noin miljoona suomalaista, operaattorista riippuen. 5G puhelimet käyvät kaupaksi hyvin, ja malleja löytyy yhä valmistajalta. Applen 5G-yhteensopivat iPhone 12-mallit ovat tätä kirjoittaessa ennakkotilauksessa.

Tietoliikennetekniikan ala katsoo kuitenkin jo eteenpäin, kohti 6G-teknologiaa. Todellisuutta se voisi visioiden mukaan olla tämän vuosikymmenen lopulla, ja kuluttajakäytössä joskus 2030-luvulla. 6G ei vielä ole standardoitu käsite 5G tapaan, vaan nimitys seuraavan sukupolven verkoille joita kehitetään useissa yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.

Korealaisen Samsungin näkemys on että netin nopeus 6G verkossa olisi jopa 1000 Gigabitti sekunnissa, teoreettisen maksiminopeuden ollessa silloin 50 kertaa 5G nopeampi. Kuluttajalaitteissa nopeus voisi olla noin 1Gbit/s. Lisäksi viive olisi merkittävästi pienempi, alle 100 mikrosekuntia.

Mihin näin nopeaa verkkoa sitten tarvitaan, kun 5G:kin etsii vielä käyttökohteita ja sovelluksia jotta siitä saadaan täysi hyöty irti. Yksi mahdollinen käyttökohde olisivat virtuaaliset ja lisätyn todellisuuden ympäristöt. 6G mahdollistaisi reaaliaikaiset, huippurealistiset hologrammit ja immersiiviset VR-kokemukset myös mobiilisti 16K resoluutiossa.

Samsungin tähtäin kehitysaikataulussa on vuodessa 2028. Kiinassa 6G-teknologiaa kehitetään useissa eri projekteissa. Huawei, ZTE ja China Unicorn tekevät itsenäistä tutkimusta, ja lisäksi maan teollisuus- ja informaatioteknologian ministeriö (MIIT) on perustanut tähän erillisen yksikön. Kiina on ollut kärkimaita 5G:n käyttöönotossa.

Suomessa Oulun yliopiston 6G Flagship tutkimuskokonaisuus kehittää, 5G sovellusten ohella, teknologista perustaa 6G:lle tulevaisuudessa. Ekosysteemissä kumppaneina ovat muun muassa Aalto Yliopisto, VTT ja Nokia Bell Labs. Tavoitteena on saada mukaan alan tärkeimmät kansainväliset toimijat.

Päivitykset Spotlight-haussa, iOS käyttöjärjestelmän beta-versiossa ja Applebot-indeksointirobottia koskevissa ohjeistuksissa ovat aiheuttaneet spekulaatiota siitä Apple on julkaisemassa oman hakukoneensa piakkoin.

Taustalla on luonnollisesti raha ja myös politiikka. Google maksaa tietojen mukaan vuosittain miljardeja dollareita Applelle siitä sen hakukone on oletuksena Safari-selaimessa. Sekä Apple että Google ovat viime aikoina olleet kilpailuviranomaisten hampaissa, sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, ja tämä järjestely on mahdollisesti vaarassa.

Apple on hyvissä rahoissa. Osakkeen arvo on noussut kohisten ja AAPL ohitti vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä Microsoftin maailman arvokkaimpana osakeyhtiönä. Eli vaikka Googlen miljardit varmasti kelpaavat, ne eivät ole yhtiölle kriittisiä. Applella on resursseja panostaa hakupuolen kehittämiseen myös pitkällä tähtäimellä.

Nollasta Apple ei lähde tähän, sillä aikaisemmat teknologiat kuten kartat, iCloud ja Siri luovat pohjaa hakukoneen kehittämiselle. Arvioiden mukaan Applen hakukone ei kuitenkaan tule muistuttamaan Google-hakua tai muita kilpailijoita. Tuloksena ei siis välttämättä ole ”applesearch.com” nettiosoite johon mennään kirjoittamaan hakusana.

Sen sijaan kyseessä on todennäköisemmin eräänlainen personalisoitu assistentti joka integroituu Apple-ekosysteemiin. Hakuun tulisivat siis laajemman internetin ohella käyttäjän sähköpostit, valokuvat ja muut iCloud-tiedostot, iTunes musiikki, kartat, yhteystiedot ja monet muut sovellukset. Ja luonnollisesti hakua voidaan ohjata äänellä Sirin kautta.

Haun kautta käyttäjälle voidaan markkinoida muita Applen ja kumppaneiden tuotteita, mikä ehkä antaa lisäpontta esimerkiksi Apple TV+ palvelulle.

Voittoa tavoittelematon OpenAI tekoälylaboratio julkaisi uuden kieligeneraattorinsa GPT-3:n julkiseen mutta rajoitettuun betakäyttöön kesällä 2020.

Lyhenne GPT tulee sanoista Generative Pretrained Transformer, ja kyseessä on siis koneoppiva järjestelmä joka tuottaa järkevää tekstiä hakemalla mallia sille syötetyistä kirjastoista. Järjestelmä ikään kuin ennustaa edellisen sanan perusteella mikä seuraavan sanan kuuluisi olla, toistaen prosessia eteenpäin. Sanat voivat olla tavallisen tekstin ohella vaikkapa ohjelmointikoodia.

Periaate ei sinänsä ole uusi, mutta tämä kolmosversio on hätkähdyttänyt silkalla tehollaan. Järjestelmä pitää sisällään jopa 175 miljardia parametria, useampaa kertaluokkaa enemmän kuin 1,5 mljardin parametrin edeltäjä GPT-2. Järjestelmän treenausmateriaalina on ollut internetistä indeksoitua tekstiä, wikipedia, sekä kaksi eri kirjallisuuskokoelmaa. Tätä materiaalia on ollut 499 miljardia ”tokenia” eli sanaa tai merkkisarjaa kuten numeroa.

Koekäyttäjät ovat innokkaasti testailleet järjestelmän taitoja, ja esitelleet tuloksia internetissä. Hyvä koonti on suomalaisen Kaj Sotalan twitter-ketju:

I keep seeing all kinds of crazy reports about people's experiences with GPT-3, so I figured that I'd collect a thread of them.

— Kaj Sotala (@xuenay) July 15, 2020

Yksi kiinnostava kokeilu on Manuel Araozin artikkeli OpenAI’s GPT-3 may be the biggest thing since bitcoin. Jutussa on twisti, jonka tässä spoilaamme: artikkelin on itseasiassa kirjoittanut GPT-3, ei Araoz itse. Tekoäly siis tässä analysoi itseään ja omaa tulevaisuuttaan.

Moni on myös hämmästellyt ohjelman kykyä tuottaa toimivaa koodia kuvailun perusteella. Kuvailemalla GPT-3:lle tietynlaisia elementtejä ohjelma onnistuu tuottamaan funktionaalisia verkkosivuja html/ccs kielillä tai vaikkapa React-appeja. Kielen ohella järjestelmä pystyy täydentämään myös kuvia edeltävien pikseleiden perusteella.

GPT:n ”älykkyys” sinänsä on kyseenalaista. Ohjelma tosiaan tiettyjen matemaattisten prosessien kautta tuottaa kieltä lähdemateriaaliin pohjautuen, eikä sinänsä varsinaisesti ymmärrä tuotoksiaan. Myös täysin virheellistä ja hölynpölyä on joukossa.

Joka tapauksessa potentiaalia varsin huikeisiin sovelluksiin on, sillä yllä olevat esimerkit ovat vain ensimmäisiä kokeiluja. Uhkakuviakin on nähty ja juuri tämän vuoksi käyttäjäjoukkoa on rajattu. GPT-3 nimittäin olisi erinomainen työkalu myös misinformaation eli muun muassa valeuutisten tuottamiseen.