Apple hakukone tulossa?

apple watch ja iphone

Päivitykset Spotlight-haussa, iOS käyttöjärjestelmän beta-versiossa ja Applebot-indeksointirobottia koskevissa ohjeistuksissa ovat aiheuttaneet spekulaatiota siitä Apple on julkaisemassa oman hakukoneensa piakkoin.

Taustalla on luonnollisesti raha ja myös politiikka. Google maksaa tietojen mukaan vuosittain miljardeja dollareita Applelle siitä sen hakukone on oletuksena Safari-selaimessa. Sekä Apple että Google ovat viime aikoina olleet kilpailuviranomaisten hampaissa, sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, ja tämä järjestely on mahdollisesti vaarassa.

Apple on hyvissä rahoissa. Osakkeen arvo on noussut kohisten ja AAPL ohitti vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä Microsoftin maailman arvokkaimpana osakeyhtiönä. Eli vaikka Googlen miljardit varmasti kelpaavat, ne eivät ole yhtiölle kriittisiä. Applella on resursseja panostaa hakupuolen kehittämiseen myös pitkällä tähtäimellä.

Nollasta Apple ei lähde tähän, sillä aikaisemmat teknologiat kuten kartat, iCloud ja Siri luovat pohjaa hakukoneen kehittämiselle. Arvioiden mukaan Applen hakukone ei kuitenkaan tule muistuttamaan Google-hakua tai muita kilpailijoita. Tuloksena ei siis välttämättä ole ”applesearch.com” nettiosoite johon mennään kirjoittamaan hakusana.

Sen sijaan kyseessä on todennäköisemmin eräänlainen personalisoitu assistentti joka integroituu Apple-ekosysteemiin. Hakuun tulisivat siis laajemman internetin ohella käyttäjän sähköpostit, valokuvat ja muut iCloud-tiedostot, iTunes musiikki, kartat, yhteystiedot ja monet muut sovellukset. Ja luonnollisesti hakua voidaan ohjata äänellä Sirin kautta.

Haun kautta käyttäjälle voidaan markkinoida muita Applen ja kumppaneiden tuotteita, mikä ehkä antaa lisäpontta esimerkiksi Apple TV+ palvelulle.

OpenAI:n uusi GPT-3 tekoäly kuohuttaa

Voittoa tavoittelematon OpenAI tekoälylaboratio julkaisi uuden kieligeneraattorinsa GPT-3:n julkiseen mutta rajoitettuun betakäyttöön kesällä 2020.

Lyhenne GPT tulee sanoista Generative Pretrained Transformer, ja kyseessä on siis koneoppiva järjestelmä joka tuottaa järkevää tekstiä hakemalla mallia sille syötetyistä kirjastoista. Järjestelmä ikään kuin ennustaa edellisen sanan perusteella mikä seuraavan sanan kuuluisi olla, toistaen prosessia eteenpäin. Sanat voivat olla tavallisen tekstin ohella vaikkapa ohjelmointikoodia.

Periaate ei sinänsä ole uusi, mutta tämä kolmosversio on hätkähdyttänyt silkalla tehollaan. Järjestelmä pitää sisällään jopa 175 miljardia parametria, useampaa kertaluokkaa enemmän kuin 1,5 mljardin parametrin edeltäjä GPT-2. Järjestelmän treenausmateriaalina on ollut internetistä indeksoitua tekstiä, wikipedia, sekä kaksi eri kirjallisuuskokoelmaa. Tätä materiaalia on ollut 499 miljardia ”tokenia” eli sanaa tai merkkisarjaa kuten numeroa.

Koekäyttäjät ovat innokkaasti testailleet järjestelmän taitoja, ja esitelleet tuloksia internetissä. Hyvä koonti on suomalaisen Kaj Sotalan twitter-ketju:

Kaj Sotalan ylläpitämä GPT-3 twitter-ketju

Yksi kiinnostava kokeilu on Manuel Araozin artikkeli OpenAI’s GPT-3 may be the biggest thing since bitcoin. Jutussa on twisti, jonka tässä spoilaamme: artikkelin on itseasiassa kirjoittanut GPT-3, ei Araoz itse. Tekoäly siis tässä analysoi itseään ja omaa tulevaisuuttaan.

Moni on myös hämmästellyt ohjelman kykyä tuottaa toimivaa koodia kuvailun perusteella. Kuvailemalla GPT-3:lle tietynlaisia elementtejä ohjelma onnistuu tuottamaan funktionaalisia verkkosivuja html/ccs kielillä tai vaikkapa React-appeja. Kielen ohella järjestelmä pystyy täydentämään myös kuvia edeltävien pikseleiden perusteella.

GPT:n ”älykkyys” sinänsä on kyseenalaista. Ohjelma tosiaan tiettyjen matemaattisten prosessien kautta tuottaa kieltä lähdemateriaaliin pohjautuen, eikä sinänsä varsinaisesti ymmärrä tuotoksiaan. Myös täysin virheellistä ja hölynpölyä on joukossa.

Joka tapauksessa potentiaalia varsin huikeisiin sovelluksiin on, sillä yllä olevat esimerkit ovat vain ensimmäisiä kokeiluja. Uhkakuviakin on nähty ja juuri tämän vuoksi käyttäjäjoukkoa on rajattu. GPT-3 nimittäin olisi erinomainen työkalu myös misinformaation eli muun muassa valeuutisten tuottamiseen.